 |
Historia
Ensimmäiset maininnat Staffaksen kartanosta tilana ovat
1500 -luvulta. 1790 -luvulla Johan Ersson, jonka esi-isät
olivat pitäneet hallussaan Staffasta usean sukupolven ajan,
sai lunastaa tilansa verotilaksi.
J.L. Runeberg muutti Helsingistä Porvooseen lukion lehtorin
virkaan vuonna 1837. Ensimmäisen kesänsä Runeberg
vietti perheineen vuokralla Staffaksen kartanossa. Kartanoa
isännöi tuolloin Johan Johansson, jonka isä Johan
Eriksson oli rakennuttanut nykyisen päärakennuksen
vuoden 1800 tienoilla.
|
|
|
| Pitkälle
1900 -luvun puolelle saakka Staffas säilyi kutakuinkin entisen
laajuisena, mutta vuoden 1920 paikkeilla Staffaksen tilukset
lohkottiin ja jaettiin moneen eri osaan. Tila vaihtoi usein
omistajaa, mutta säilyi yksityisessä omistuksessa, kunnes se
testamentattuna siirtyi Turun Akatemialle vuonna 1963. Turun
Akatemia myi Staffaksen kartanon vuonna 1966 Porvoon maalaiskunnalle,
joka aikanaan liittyi Porvoon kaupunkiin. Tuolloin Staffas oli
noin 70 hehtaarin tila peltoineen ja metsineen |
| Kaksituhatluvun
taitteessa Staffas on muuttunut kesänäyttelyiden pitopaikaksi.
Kulttuuriaktiviteettien, tapahtumien, taidekurssien ja taidenäyttelyiden
lisäksi Staffas tarjoaa luonnon läheisyyttä ja aikamatkan perinteiseen
suomalaiseen kulttuurimaisemaan. |
|
